Horisontaalinen ajattelutapa harjoitteluun improvisoinnissa

Improvisointia harjoittavan kitaristin elintärkeänä taitolajina pidetään usein tuntemusta sointujen ja asteikoiden suhteista. Myös sulavien melodialinjojen luominen sointu-progressiohin on arvossaan. Ja näin tulee ollakin. Joskus saattaa silti olla mielenkiintoista vaihtaa ”asteikko-per-sointu”-ajatustapa enemmän horisontaaliseen lähestymistapaan.

Yksi mielestäni hyvä tapa harjoitella tätä on soittaa bordunaäänen päälle. Bordunaäänellä tarkoitetaan koko kappaleen ajan kestävää saman korkuista säestävää ääntä. Tämän tyylinen harjoittelu jättää soittajalle enemmän tilaa löytää ääniä ja harmonioita, jotka bordunaäänen kanssa luovat soittajaa miellyttäviä äänimaailmoja. Ilman rytmin ja harmonian sitovuutta voidaan harjoitella myös erilaisia tekniikoita ja tyylejä.

Tekemässäni taustanauhassa soi kaksi ääntä (e ja b) muodostaen E5-soinnun.

Videon esimerkit

Lataa materiaalit tästä:
› Phrases Over E5 Drone (PDF)
taustanauha (MP3)

Ex.1

Ensimmäisessä tahdissa soitetaan hieman Keltti-tyyliä muistuttava Emaj9(add4) sointukuvio 1. ja 4. sormia venyttävällä otteella.-Toisessa tahdissa neljä ensimmäistä ääntä muodostavat Eadd9 soinnun ja neljä seuraavaa ääntä F#add9 soinnun, jonka ajattelen tulevan E lyydisestä asteikosta. Tämän jälkeen harmonia purkaantuu Badd9 sointuun.

Ex.2

Tämä esimerkki on saanut vaikutteita mm. bebopista ja gypsy jazzista. Selkeyden ja nopeuden saavuttamiseksi kannattaa käyttää alternative picking -ja rest stroke-tekniikoita. Päävärinä tässä meillä on E dominantti 7. Ensimmäisessä iskussa on Bm7 arpeggio, jota seuraa kromatismia. Kolmannesta iskusta lähtien äänet alkavat muodostamaan E overtone-asteikkoa (B melodisen molliasteikon 4. moodi). Meillä on siis E11 äänimaailma ekasta iskusta ja sen jälkeen E13(#11) äänimaailma.

Ex.3

Tämän esimerkin vaikuttimena on toiminut Bachin luuttumusiikki. Loppua kohden kuitenkin muuttuen modernimpaan suuntaan.
Ensimmäiset neljä tahtia pysyttelevät pääasiallisesti toonikasointu E duurin ympärillä.
Viidennessä tahdissa C#m7(b13) sointu muodostaa Amaj9 soinnun substituution.
Viimeisissä kahdessa tahdissa äänet muodostavat B13(no9) soinnun.

Ex.4

Tässä esimerkissä oli tarkoituksena tehdä kuoromainen kaksiääninen koraali, jossa olisi E5-bordunan kanssa toimivia tavanomaisia ja hieman epätavanomaisempia voicingeja.

Teoria ei ollut tätä esimerkkiä tehdessä pääosassa, mutta intervallien lähtöharmonia voidaan jossain määrin hahmottaa vaikka näin:

  • Ensimmäinen ja toinen tahti ovat B13b9(sus4) äänimaailmasta
  • Kolmannessa tahdissa ovat E7 -ja A7-soinnut.
  • Neljännessä tahdissa ovat A duuri -ja A mollisoinnut
  • Viidennessä tahdissa ovat B(7) -ja E mollisoinnut.
  • Kuudennessa tahdissa on E duurisointu.
  • Seitsemännessä tahdissa on pääosin B7b9(sus4)-sointu.
  • Kahdeksannessa tahdissa on turn around: 1. isku E5; 2. isku Gsus4 ja G duuri; 3. isku F#7; 4. isku B7;
  • Yhdeksäs tahti: 1 isku E7; 2. isku A duuri; 3. isku Am6; 4 isku E duuri

Ex.5

Tämä intervalli-hyppyjä ja string skipping-tekniikkaa sisältävä esimerkki muodostuu pääasiassa E dominanttidimi-asteikon sävelistä. On hyvä tietää äänien suhde toonikaan. Tässä ovat esimerkin äänet numeroasteittain:
b7, 3, b9, juuriääni, #9, 5 b9, b7, 6, 5, b5, 5, b7, juuriääni, juuriääni, 11 ja 9

Ex.6

Tämä esimerkki sisältää pääasiassa kolmiäänisiä voicingeja E duuriasteikosta.

  • Ensimmäisessä tahdissa on E maj7-sointu ja melodialinjaa.
  • Toisen tahdin voicingit: 1. isku E duuri; 2. isku F#molli; 3. isku E maj7; 4. isku A duuri
  • Neljännessä tahdissa on pieni harmoninen yllätys 1. iskussa C#maj7 ja 2. iskussa F#. Ne ovat symmetriset toisen tahdin 3. ja 4. tahdin kanssa.
  • Neljännen tahdin 3. ja 4. isku ovat Bmaj9 maailmaa.
  • Esimerkki loppuu viidennessä tahdissa E maj13 sointuun.
Jos tykkäsit, pistä jakoon: Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Email this to someone
email
Mikko Karhula

Kitaristi ja kitaransoitonopettaja.