Musiikinopettajan kokemuksia ja käsityksiä mentaaliharjoittelusta kitaransoiton oppimisen välineenä

Tässä pro gradu –tutkielmassa kartoitettiin mentaaliharjoittelua ilmiönä ja sen merkitystä kitaransoiton oppimisen apuvälineenä. Tutkimuksen keskiössä olivat kitaransoiton opettajan näkemykset mentaaliharjoittelusta kitaransoiton oppimisessa ja opettamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kitaransoiton opettaja kokee mentaaliharjoittelun ja mikä on hänen oma suhteensa siihen.

Esiintymisjännityksen hallinnassa mentaaliharjoittelu koettiin hyödylliseksi apuvälineeksi.

Lisäksi kartoitetaan sitä, miten kitaransoiton opettaja kokee mentaaliharjoittelun opettamisen ja sen vaikutukset oppilaiden kitaransoiton harjoittelumenetelmien monipuolistamiseksi. Tutkimus selvittää myös sitä, mihin kitaransoiton harjoittelun osa-alueisiin opettaja kokee mentaaliharjoittelun vaikuttavan parhaiten. Mentaaliharjoittelun roolia psyykkisen valmentautumisen muotona pohditaan myös yleisesti musiikin esittämiseen liittyvissä asioissa. Tämän tutkielman runko muodostui kandidaatintutkielmastani, jossa kartoitettiin lomakekyselyn avulla kitaransoiton opiskelijoiden ja harrastajien tapoja hyödyntää mentaaliharjoittelua omassa kitaransoiton harjoittelussaan.

Tutkimustuloksissa havaittiin, että mentaaliharjoittelu on kitaransoiton opettajille varsin tuttu ilmiö. Mentaaliharjoittelulla oli erityisen keskeinen rooli kappaleiden ulkoa opettelussa. Lisäksi otelaudan visualisointi mielessä mainittiin hyödyllisenä menetelmänä monissa eri yhteyksissä. Kappaleiden vaikeita kohtia pidettiin hyvinä mentaalisen harjoittelun kohteina, joissa visualisoinnin avulla hahmotettiin tarkat sormitukset. Mentaaliharjoittelun opettamista ei varsinaisesti koettu mielekkääksi, koska mentaaliharjoittelun tavat ovat yksilöllisiä. Opettajat kuitenkin kehottivat oppilaitaan tutustumaan mentaaliharjoitteluun ja löytämään itselleen sopivat mentaaliharjoittelun tavat.

Aloittelijoille mentaaliharjoittelusta ei koettu olevan kovin suurta hyötyä, koska heillä ei yleensä ole konkreettisesta soittamisesta riittävästi kokemusta jota voisi mentalisoida. Esiintymisjännityksen hallinnassa mentaaliharjoittelu koettiin hyödylliseksi apuvälineeksi. Esiintymistilanteeseen valmistautuessa aiemmat positiiviset kokemukset soittamisesta voitiin palauttaa mieleen ja hyödyntää näin niiden positiivinen vaikutus mielialaan sekä soittamiseen. Aiemmista positiivisista kokemuksista saattoi olla hyötyä myös kappaleen teknisesti vaikeiden kohtien harjoittelussa.

Lataa Jani Leminen: Feeling Sense? – musiikinopettajan kokemuksia ja käsityksiä mentaaliharjoittelusta kitaransoiton oppimisen välineenä

Jos tykkäsit, pistä jakoon: Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on Google+
Google+
Email this to someone
email
Jani Leminen

Musiikkitiedettä opiskellut alakoulun vararehtori, joka harrastaa sivutoimisesti sessiokitarointia ja kitaransoiton alkeisopetusta. Loputonta täydellisen kitarasoundin etsiskelyä sekä uusien harjoitusmetodien pohdiskeluja ja kokeiluja.